<- Takaisin

02/2020 Anikó Lehtinen, Food and Beverage Journalist, Beer Specialist, Presenter

Oispa kaljaa – Millainen on olutnäyttely?

 
Oluesta on vaikea tehdä näyttelyä, kirjoittaa kokonaisvaltaista tutkimusta tai välillä edes esittää mielipiteitä. Olut on nimittäin kulutetuin ja suurin alkoholijuomamme, se on läsnä suomalaisten arjessa ja juhlassa, joten kaikilla on siitä oma mielipiteensä, myös niillä, jotka eivät olutta juo. Olut on osa suomalaista historiaa ja juoma on ollut osa kulttuuriamme mahdollisesti jo kivikaudelta alkaen. 

Hotelli -ja ravintolamuseossa on tämän vuoden alusta Oispa kaljaa –näyttely, jossa pyritään avaamaan oluen merkitystä, joka on toisaalta jokapäiväisen arkinen ja toisaalta irti arjesta kohottavan, sihahtavan juhlava. Olueen liittyy paljon riittejä, symboleja, sanontoja, säätelyä, intohimoja ja ongelmiakin. Näitä näkökulmia lähdettiin Oispa kaljaa –näyttelyn rakentamisessa valikoidusti avaamaan. Minua pyydettiin projektiin mukaan ulkopuolisena käsikirjoittajana, museon tutkijoiden Anna-Elina Hintikan ja Tiina Kiiskisen kanssa. 

Näyttelyn tekeminen on ollut matka minulle matka myös omaan olutsuhteeseen. Itse olen 1970-luvulla syntynyt ja näin elänyt nuorena vielä keskiolut- ja vaalea lager-aikaa, mutta olen nähnyt myös olutkulttuurin murrokset ja sen vaikutukset oluen asemaan. Lähellä on ollut myös sekä oluen ongelmakäyttöä että sitä iloista oluennautiskelua. Olen tehnyt myös osan työurastani panimossa. Olueen minulla on ollut hyvin monialainen näkökulma ja on vaikeaa avata olutsuhdettani yhdessä lauseessa. 

Vaikka olen olutta tutkinut ja siitä tiennyt, näyttelyn käsikirjoittamisen kautta olen päässyt tutustumaan olueen täysin uudella lailla, koska museossa täytyy valita tarkasti ne näkökulmat, jotka peilaavat olutta kävijöille. Mielenkiintoista on, miten niinkin arkinen asia kuin olut muuttuu, kun se tallennetaan näyttelyn kautta. Näin olut asettuu osaksi isompaa kokonaisuutta ja osaksi historiaa, jolloin itsekin ymmärtää sen suuremman merkityksen. 

Olut on hyvin tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja niitä näkökulmia näyttelyssä on haluttu nostaa. Olut kuuluukin Suomessa monenlaisiin tilanteisiin, ja oluen avulla voi tutkia hyvinkin erilaisia ilmiöitä, kuten rahaliikenteen kehitystä, kansanuskoa tai vaikka työn ja vapaa-ajan erottumista. Vaikeinta tässä olikin valita ne ilmiöt, jotka olivat tärkeimpiä nimenomaan itse oluen kannalta. Käsikirjoittamisen aikana joutui monista omista suosikki-ilmiöistään luopumaankin, kaikki asiat eivät vaan mahtuneet mukaan. Tämäkin osoittaa miten paljon olut vaikuttaa Suomessa. Osaa näistä ilmiöistä, kuten lempiaihettani olutta ja ruokaa, tuomme esiin erilaisissa työpajoissa näyttelyvuoden aikana. Luvassa on myös luentoja ja muutakin hauskaa!

Olueen liittyy myös paljon yksityisen ja julkisen alueen määrittämistä, koska useissa alkoholipoliittisissa kiistoissa määritellään oluen kautta sitä, mikä on ihmisen yksityistä aluetta, johon valtion ei sovi puuttua tai mainostajien vaikuttaa, esimerkiksi millä säännöillä missä ja koska olutta saa juoda tai myydä. Olut merkitsee usein vapautta ja vapaalle vaihtamista. Tämä näkökulma korostuikin läpi historian, niin maalaisväestön markkinahumussa kuin ravintolakäyttäytymisessä. 

Vaikka teimme näyttelyä yhdessä, sen tekemisessä on myös haastateltu useita olutvaikuttajia ja harrastajia sekä kyselty myös museokävijöiltä, mikä oluessa kiinnostaa ja mitä halutaan nähdä. Suurena apuna on ollut myös Oispa kaljaa -näyttelyn Facebook-ryhmä, jossa on ollut aktiivista keskustelua oluesta jo ennen näyttelyn avautumista. 

Oispa kaljaa -näyttely ei yritä olla kronologinen oluen historia-näyttely, vaan tarjoaa erilaisia näkökulmia olueen. Näyttely on jaettu kolmeen eri osaan, jossa tarkastellaan olutta eri teemojen kautta. Katsoimme, että näin saamme parhaiten oluen erilaiset ilmiöt käsiteltyä. Näyttelyn ensimmäinen osa käsittelee oluen valmistusta sekä pysyvyyden että oluenpanoon tulleiden uudistusten kautta. Toinen osa keskittyy olutkulttuuriin eri kulmista kuvattuna, esimerkiksi kansanuskon, vaihdantatalouden ja päihtymistarkoituksen kautta. Kolmas näyttelyn osa käsittelee oluen yhteiskunnallisia rakenteita ja liikkuukin eniten nykyajassa.

Me halusimme puhua näyttelyssä oluesta inhimillisenä ilmiönä. Oluthan on keksintö, jonka takana ovat aina olleet ihmiset, joten inhimillisyys on vahvasti läsnä, jopa kaiken oluenpanotekniikan takana.  Siksi on tärkeää, että Oispa kaljaa -näyttelyllä on myös oma olut. Tämä oli haaveenani koko näyttelyn käsikirjoittamisen ajan, ja olen todella iloinen, että se toteutui.  Hotelli- ja ravintolamuseo on myös siitä erikoinen museo, että siellä voi juoda olutta itse näyttelytiloissa. Joten kun tapahtumissa ja ohjatuissa näyttelyopastuksissa museon baari avataan, kävijä voi itse fiilistellä koko näyttelyn läpi samalla olutta juoden. 

Olut on tärkeä suomalaisille ja toivon, että Oispa kaljaa –näyttelyssä herää muistoja ja kokeiluhalukkuutta oluen suhteen.  Lopuksi tässä yksi lystikkäimpiä olutmuistoja, jonka saimme näyttelyaineistoa kerätessä: ”80-luvulla Lahden Erikoisen mainoksessa oli mies, joka avasi olutpullon korvallaan. Halusin aina olla se mies.”

Oispa kaljaa- näyttely on auki 24.1.-3.1.2021 Hotelli- ja ravintolamuseossa.
Teerenpelin kanta-asiakkaat saavat näyttelyn lipusta hieman alennusta. Oispa kaljaa –näyttelyn Facebook-sivu on avoinna kaikille oluesta kiinnostuneille ja toimii aktiivisesti koko vuoden 2020. 
Teerenpelin panemaa Oispa kaljaa –olutta saa Hotelli- ja ravintolamuseon opastetuilla kierroksilla, työpajoissa ja tapahtumissa sekä Teerenpelin panimomyymälöissä ja valikoiduissa Teerenpeli-ravintoissa. Olutta saa myös Ruoholahden Citymarketissa.